28.4.2011

Hiljaisuus


on vallannut kotimme.

Mies reissussa, pienet mummin luona, 
kotona vain minä ja Pulla.

Ulkona odottaa kaappi. 
Pesut on tehty, nyt vain hiomista ja maalaamista.
 Ei hyvältä näytä, mutta katsotaan jos siitä jotain saapi.

Illalla ystäviä ja ruokaa. 
Huomenna kirpputorien ja  
kaiken maailman putiikkien kiertelyä.
Mikäs sen mukavampaa!





21.4.2011

Odottelua



 Kovasti olisi kaikenlaista puuhaa uuteen kotiin ja muuttoon liittyen ja vähän ompeluprojektiakin mielessä. Tuntuu että lista on liian pitkä enkä osaa oikein aloittaa mistään. Niinpä siis päivät hujahtaa ilman suurempia aikaansaannoksia. Totean, että olen sitä tyyppiä joka tarvitsee työrauhan, yksinoloa että asiat lähtevät liikeelle. Ja sitä on vihdoin tiedossa pääsiäisen jälkeen, kun lapset jäävät mummin luo kyläilemään. Vähän maalausprojektia voisin yrittää ja tiedä jos jaksaisi kaivaa ompelukoneenkin vielä kerran esille ennen muuttoa. Se on jo varmaan paksun pölyn peitossa.

Mielessä pyörii jatkuvasti myös elokuinen töihinpaluu. Olisi niin helppoa kun olisi paikka mihin palata. Yritän työntää ajatuksen taka-alalle, nyt pitäisi nauttia kaikesta uudesta kivasta mitä edessä. Silti epävarmuus vaivaa mieltä.

Joka päivä yritän muistaa kuitenkin iloita noista pienistä, jotka kasvavat kokoa ajan hurjaa vauhtia.
Neljä ja puolivuotta kotona on ollut vain yksi hujaus tässä elämässä.


Muutaman uuden hankinnankin olen jo uutta kotia ajatellen tehnyt. Oikeasti tähän asuntoon ei saisi ostaa enää yhtään mitään, ahdasta jo muutenkin. Vanhat valaisimet olleet kuitenkin hakusessa jo pidempään ja kun sopivia sattui kohdalle niin tottahan ne oli hankittava. Yksi lipasto odottelee vielä noutoa, sitten lupaan että tähän kotiin ei kanneta enää yhtään mitään ennen muuttoa.





Ja vielä lopuksi:

Tyylisuuntauksen Jarna antoi minulle tämän tunnustuksen, kiitos ja kumarrus sinne ;)
''Toivon että saajablogit jakavat sen eteenpäin niille kenen blogeissa itse rentoutuvat.''



Kirjoitin tähän jo listaa blogeista, mutta siitä listasta olisi tullut liian pitkä. Joissakin vierailen useammin, mutta osassa piipahdan silloin tällöin. Kaikki omalla tavallaan kivoja ja rentouttavia paikkoja.  Haluan tämän kuitenkin laittaa eteenpäin ja valitsin muutaman vähän uudemman tuttavuuden, joille voisin tämä ojentaa:






Nyt toivotan teille 
oikein ihanaa, 
lämmintä ja 
lämminhenkistä 

P Ä Ä S I Ä I S T Ä !


3.4.2011

Rennosti vaan


Oli aivan mahtava uutinen kun kuultiin että meidän kodille oli löytynyt ostaja. Siivoukset ennen näyttöjä ja jatkuva järjestely, putsaus ja puunaus, NIIN rasittavaa ja aikaavievää. Kodin piti olla jatkuvasti ''esittelykunnossa'' jos joku olikin tulossa seuraava päivänä sitä katsomaan. Ja lasten kanssa se ei oikeasti ole mikään helppo juttu. Kun yhden paikan saa kuntoon, niin toisesta päästä pitää jo aloittaa uudelleen...
Kovin ovat aikaansaavia pikku leikkijöitä ainakin nuo meidän naperot. 




Hermostuin peittoon nojatuolin päällä, se valui jatkuvasti lasten meuhatessa ja sitä sai jatkuvasti olla korjailemassa takaisin paikalleen. Valkoinen värikin kyllästytti. Olin unohtanut miten siron tuolin se kätkikään alleen. Nyt tuoli saa odotella tuollaisenaan kunnon irtopäällistä ja pääsyä kunnostettavaksi. 




Tämä blogi saattaapi elellä nyt hetken hiljaiseloa,
 mutta palailen sitten taas kun siltä tuntuu :o)


Rentoa viikkoa toivotellen!

t: Kirsikkainen ;)


kirsikkapuun@suomi24.fi