K i r s i k k a p u u

Tämä päivä

2012-01-30T21:42:00.000+02:00

Kiireisen päivän jälkeen on vihdoin aikaa istua alas ja juoda kuppi teetä rauhassa.

Aamuherätys, kaikki valmiiksi töihin ja päiväkotiin, koiran pissitys, töissä neljään, lapset päiväkodista, pari hankintaa kaupasta töitä varten, kiireesti kotiin, pikaruokailu, jumppaan, koiran ulkoilutus, lasten iltapesut ja vaatteet valmiiksi päiväkotiin, pyykit koneesta ja kuivumaan, suihku, kuppi kuumaa ja iltapalaa. Ei taida jaksaa enää neuloa, vaikka uusi lanka houkuttaisi.

Huomenna uusi päivä, himpun verran rauhallisempi.

ARKEA.

Kivaa viikkoa!

2012-01-27T21:00:00.000+02:00

Voice of Finland ja rauha talossa. Nyt voi viikonloppu alkaa.

Hipsukka kirjasi aakkoset. Ihan omasta päästä, omassa järjestyksessä.

Pitää laittaa tyttö tekemään isompi versio tauluksi.

Kiitos kaikille arvontaan osallistujille!

Voittajaksi valikoitui miehen avustuksella osallistuja numero 21:

''Nimimerkki NOPPA laittaisi reilun vuoden ikäisen

tyttärensä pellavapäähän mieluusti söpösen piposen<3 ''

Onnea Noppa :)

Laittaisitko yhteystietoja sähköpostiini.

Huomenna on tämän äidin ihan oma päivä.

Aivan mahtavaa!

Pupunen

2012-01-25T15:42:00.001+02:00

Hipsukka sai syntymäpäivälahjaksi kummeilta suloisen keramiikkapupun.

''Äiti mä tykkään tästä pupusta niin hirrveesti. Saanko mä viedä sen huomenna (lelupäivänä) päiväkotiin?

Työkaveri kävi Gambiassa ja oli saanut kangaskauppiaalta pussillisen koruja kaupanpäällisiksi.

Korut olivat töissä kahvihuoneen pöydällä ja siinä lappu ''saa ottaa''.

Pakkohan nuo karkkiväriset oli napata heti ensimmäisenä.

Silitysprojekti aloitettu. Jospa tänään jatkaisin, kun tautikin jo hellittää.

Pieni vatsapöpö kävi meillä kylässä.

Vielä ehtii halukkaat
pipoarvontaan mukaan tuossa alempana!

Pikku pipa

2012-01-21T22:30:00.000+02:00

Mytylle virkkailin pörrölangasta syksyllä pipan,

joka ikävä kyllä on vähän liian nafti.

Ajattelin, että voisinpa vaikka arpoa sen halukkaiden kesken,

kun muuten ovat arpajaiset jääneet tässä blogissa niin vähälle.

Arvioisin pipon sopivan parhaiten n. 1- 2,5 vuotiaan päähän.

Mahtuu siis meidän kolmivuotiaallekin,

mutta on vähän tiukka.

Pipo on paksuhko ja aika napakka/ jäykkä.

Osallistua voit jättämällä nimimerkin 28.1 mennessä.

Leppoisaa

L-A-U-A-N-T-A-I

-iltaa!

2012-01-19T19:23:00.000+02:00

Pulla on kärppänä kun joku syö. Etenkin kun lapset ovat pöydässä.

Kärryissä luki: ''saa ottaa''. Ei meillä henkareista ole puutetta, mutta eihän noita vanhoja puisia voinut vastustaa. Kyllä niille jotain käyttöä vielä keksin.

Vanha kirpparilta löytynyt kahvipurkki sai uuden tehtävän.

Pari vuotta sitten tehty karvapipo on vihdoin sopiva, onneksi en silloin purkanut.

Pirtsakkaa pakkasviikkoa!

2012-01-15T23:28:00.000+02:00

Näin värikästä tällä kertaa.

Hipsukan uusi pipo ei tahdo pysyä vauhdissa mukana, pitäisi vielä lisätä narut.

Illalla

2012-01-13T00:17:00.000+02:00

Tanssahdellen

2012-01-10T21:37:00.000+02:00

Isomummilta saadut kynttilänjalat sopivat oikein hyvin kirparilta löydetyn messinkijalan kavereiksi. Pukki toi lapsille kehärummun. Pidän sen kumeasta äänestä, muistan että sellaisen tahdissa on hypelty joskus päiväkodissakin.

Valkoisen kaapin ikkunoihin on teipattu vanhaa tapettia. Kirpparilta sitä löysin ja ihmettelen, miksi jätin ne kaksi muuta rullaa silloin ostamatta!

Hipsukalla oli tänään elämänsä ensimmäinen tanssitunti. Hyppelehtii jatkuvasti kotona musiikin tahdissa. Itse ehdotin tanssia, mutta sitten jo kaduin. Ehkä ei vielä kuitenkaan, liian aikaista? Mutta peruminen ei auttanut, tyttö oli niin kovin innokas. Hymysuin tuli hän tanssisalin ovesta tänään.

Pellavatunika ja lasikulhot aikaisempia löytöjä kirppikseltä. Tämän päivän löytö oli iso 60-luvun? peli (20,-), en voinut jättää ostamatta.

Tammikuun kahdeksas

2012-01-08T19:23:00.003+02:00

Kaunis ja hyvä päivä täyttää vuosia.

Ulkokuori vanhenee, mutta sisältä tuntuu yhtä nuorelta :)

Minulla on hyvä tunne tästä vuodesta.

Nyt tuntuu

2012-01-07T18:04:00.002+02:00

TAMMIKUULTA!

Lunta ja pakkasta niin kuin pitääkin.

Rattikelkkakin saatiin käyttöön.

Fiikus tiputtelee lehtiä. Vaihdoin paikkaa, josko se auttaisi.

Voi nukkeparka. Aikaisemmin Mytylle niin rakas ja nyt joutuu heitteille.

Vuoden ensimmäisenä päivänä

2012-01-01T22:42:00.003+02:00

Näihin kotipäiviin voisi niin tottua.

Tänään oli ihana valo, pakkasta. Kiva päivä.

Tontut ja possut pakattu pois ja muutenkin vähän järjestelty.

Ja huomenna töihin, voi kökkö!

Kiitos

2011-12-31T00:04:00.000+02:00

Tästä vuodesta. Se on ollut täynnä muutoksia ja uutta. Aika raskaskin, mutta ihan hyvä vuosi.

Stressiä, mutta paljon kivoja ja hyviäkin asioita. Lämpimiä ajatuksia.

Nyt hyvillä mielin ja vähän jännitykselläkin uuteen vuoteen.

Toivottavasti paljon kaikkea mukavaa ja hyvää luvassa, myös sinulle.

Elämä on tässä ja nyt.

Yritetään muistaa.

Pulla ihastuttaa.

Odottaa kiltisti pesun jälkeen.

Kapuaa syliin vaikka ei ihan mahdukaan.

Mytyn kanssa saman painoinen.

Symppis kaveri.

En saanut vanhaa kaappia eteiseen (ainakaan toistaiseksi).

Siinä jököttää nyt uusi ja KORKEA kaappi.

Vähän liian korkea (ei kannattaisi muuttaa mieltään viime hetkellä).

Mutta ah niin käytännöllinen (kai?).

Kaapin korkeutta kun harmittelin ääneen tänään, niin Hipsukka totesi:

''Sellaista se elämä on.''

Niinpä ;)

Onpahan ainakin vähän siistimpi eteinen, kun vaateröykkiöt piilossa.

Siitä tykkään.

Ps Vihdoin sain ommeltua PaaPii bambin kasaan. Vaivansa arvoinen, olen ihastunut!

Iltapäivällä

2011-12-29T15:51:00.000+02:00

Yksi lomapäivä taas kohta jo illassa.

Nukuttiin aamulla pitkään.

Lenkki Pullan kanssa ja piipahdus ruokakaupassa.

Hipsukka askarteli.

''Se löysi aarteita.

Ja ne oli niin tahmeita, että yks niistä tarttu sen päälle.

Ja siellä vedessä paisto kuu.''

Syötiin.

Nenäliinoja kuluu paljon.

Kuume ei tahdo hellittää.

Hipsukka ulos ja naapuriin.

Mytty unille. Äitikin torkahtaa.

Äidin hiljainen hetki hämärässä, kynttilän valossa.

Niin ne päivät menee.

Silitettävien kasa odottaa, jaksaisikohan aloittaa.

Hyvä mieli eteisestä.

Yläkerrassa vapautui paikka laatikoille ja tavaroille ja eteinen tuntuu hirmu isolle.

Kiva kun ei tarvitse jatkuvasti katsella romuläjää.

Mietin miltä olohuone näyttää kun tapetti vaihdetaan. Ehkä keväällä?

Kovin on tummanpuhuvia kuvia, mutta sellaistahan se nyt vähän on.

Valo on vähissä.

Joulukuuta jäljellä vielä muutama päivä :-o

Ohi on

2011-12-27T19:31:00.002+02:00

Niin se vaan hujahti, joulu. Oltiin poissa kotoa ja eilen kotiudutiin. Lapset sairastelleet kaikki pyhät ja pienin vieläkin kuumeessa. Mummin luona oli sen verran lunta että Hipsukka sai tehtyä enkelin ja pulkkakin haettiin varastosta. Pulla pyydysti liikkuvaa pulkkaa. Metsässä näyttää ihan syksyltä, tuleekohan talvi meille lainkaan. Ainakin metsäneläimillä ja linnuilla riittää ruokaa, eikä tarvitse kaivella autoa lumikasan alta.

Hyvä mieli

2011-12-21T13:05:00.002+02:00

LUNTA maassa ja LOMA.

Ja vielä muutenkin hyvä mieli.

Ei haittaa vaikka hammastakin vähän särkee ja huomenna hammaslääkäri.

Pikku juttu ;)

Nyt toivottelenkin

oikein ihanaa ja rauhallista,

rentouttavaa ja suloista

joulunaikaa kaikille ihanille lukijoille siellä ruudun takana ;)

LUMI

2011-12-19T16:53:00.000+02:00

Missä olet?

Me odotamme!

13 h

2011-12-17T20:04:00.001+02:00

vetelin sikeitä viime yönä. Viikon univelat on nyt kuitattu.

Harvemmin sitä äiti menee ennen lapsia nukkumaan :)

Tämä päivä on siitä huolimatta mennyt harakoille sairastelun takia.

Onneksi vielä huominen vapaata ja pian jo lomakin häämöttää.

Kyllä vain taas ahdisti tänään tämä romujen keskellä eläminen. Kun kaikille tavaroille ei ole paikkoja ja niitä tungetaan mihin nyt sattuu mahtumaan. Sotkuista. Sängyn hankintareissukin meni viime viikonloppuna mönkään ja patjoilla nukutaan edelleen vaan. Uusi yritys ensi viikolla. Jospa sitten saataisiin vähän säilytyskaappiakin hankittua, saisi tavaroita edes vähän parempaan järjestykseen.

Kerran kuussa aina sama fiilis, hoh hoijaa.

Jouluyllätys

2011-12-13T23:09:00.000+02:00

Kun tulin tänään tyttöjen kanssa kotiin, Pulla oli järjestänyt meille pienen jouluyllätyksen.

Aluksi ihmettelin tyhjiä karkkipapereita eteisen lattialla...

epäilin taas roskisdyykkarin käyneen apajilla.

Mutta tällä kertaa se olikin pistellyt poskeensa Kinder-joulukalenterin yllätykset suklaamunia myöten.

Vain paperit ja roskat lojuivat pitkin lattiaa...

Itkuahan siitä seurasi.

Eikös suklaan pitäisi olla vaarallista koirille?

Mutta ei näköjään meidän Pullalle ;D

Joulupipareitakin Pulla oli päässyt maistelemaan yhtenä päivänä.

Nimittäin palaneita sellaisia.

Roskiksesta.

Keittiövalo

2011-12-10T10:21:00.001+02:00

Meidän keittiössä, tiskipöydän päällä ei ole vielä kohdevaloja lainkaan.

Nyt pärjäillään kynttilän ja jouluvalosarjan turvin.

En ole kyllä kauheasti valoja kaivannutkaan.

Laatikon etusarjojakin puuttuu vielä (murinaa talotoimittajalle) !

Löysin kirpparilta kaksi Terhi Mickelsonin pupumukia lisää. Mahtis löytö!

Kuusi

2011-12-08T16:18:00.001+02:00

on kannettu sisälle!

Iso saattaa jäädä tänä vuonna ulos koristamaan,

koska vietämme joulunpyhät poissa kotoa.

Hyvä tuoksu.

Juttuja

2011-12-07T21:56:00.001+02:00

Tervehdys taas pitkästä aikaa. Päivät, viikot ja kuukaudet vain hujahtavat. Arki vie mennessään.

Ihan hyvää tänne kuuluu, työrintamallakin tiedossa pientä hengähdystä välillä.

Joulua olen laittanut kotiin,

täydentänyt kynttilävarastoja,

saanut ihanan pienen kummitytön,

epäonnistunut synttärikakun leipomisessa,

piilottanut yllätyksiä lasten joulukalenteriin,

kokenut mahtavan olon kuntoilun jälkeen,

viettänyt lapsen synttäreitä,

kuunnellut Hipsukan laulua (kyllästymiseen asti),

nauttinut suihkusta ja saunasta kynttilänvalossa,

kuunnellut Pullan kanssa metsän hiljaisuutta,

ihastellut ensilunta,

kiukutellut sotkua ja keskeneräisyyttä,

kirjoittanut lasten kanssa joulupukille,

selvitellyt lasten riitoja,

päättänyt olla syömättä suklaata ja ostanut heti perään karkipussin,

polttanut tulta takassa,

napsaissut häiritsevän hiustupsun pois,

katsonut elokuvan Vettä elefanteille,

ripustanut taulun seinälle,

nauttinut hyasinttien tuoksusta,

toivonut, että yläkerta valmistuisi jo,

pessyt kasapäin pyykkiä,

päivitellyt aina vain kasvavaa silitettävien kasaa,

raahannut ison kaapin pois olohuoneesta,

harkinnut puisen vaatekaapin hankkimista eteiseen,

tuhlannut liikaa lämmintä vettä suikussa,

ajanut liukkaalla kelillä kymmenen vuoden tauon jälkeen,

nukkunut patjoilla lattialla ja herännyt aamuisin Mytty kyljessä kiinni.

Joulukuu on ihana.

Joulu, älä tule ihan vielä!

Shh

2011-12-06T18:40:00.001+02:00

Tasan kolme vuotta sitten meillä asusti näin ihanan pieni tonttu.

H u o K a u S

Valoa

2011-10-30T22:34:00.002+02:00

Ensimmäiset valosarjat on nyt ripustettu sisälle ja ulos.

Valoa pimeyteen!

Kivaa alkavaa viikkoa!

Epätarkkaa

2011-10-27T10:26:00.000+03:00

Kamera temppuilee.

Langat kaapissa

2011-10-25T22:08:00.000+03:00

Pyyhin kaapin laimentamattomalla etikalla ja siitä seurasi vielä pahempi haju. Olisi pitänyt ainakin laimentaa ensin. Pyyhin vielä vedellä, sitten mäntysuopaliuoksella. Lopuksi sudin uuden maalin pintaan. Vain maalaus auttoi, mutta ei peittänyt hajua ihan täysin. Vaatteita en kaapissa säilyttäisi, mutta langat uskalsin sinne ainakin toistaiseksi laittaa.

Ihan mahtavaa että sain siivottua ja järjesteltyä kaikki lankani. Niitä olikin päässyt kertymään ihan huomaamatta aikamoinen määrä. Pussukoissa ja nyssyköissä ne pääsevät helposti unohtumaan.

Näin syksyn tullen langat ja puikot houkuttavat kovasti. Minulla on nyt puikoilla kaksi pipoa ja kaulahuivi.

Mikä on muuten sinun suosikkilankasi?

Kymmenen asiaa

2011-10-24T00:41:00.002+03:00

Sain tunnustuksen Kotomon Tainalta,

kiitos Taina!

Minun tunnustukset:

1. Olen ollut tänä syksynä väsyneempi ja stressaantuneempi kuin koskaan aikaisemmin. Töihin paluu. Uusi työ. Paljon uuden oppimista ja vastuutakin. Tunnollisena ja vastuuntuntoisena en ole päästänyt itseäni helpolla, en ole mennyt siitä mistä aita on matalin. Välillä ehkä voisi ottaa rennommin, mutta en osaa. Uusi työ ottaa aikansa, mutta uskon että jossain vaiheessa helpottaa. Alkuun verrattuna nyt on jo monin kerroin helpompaa.

2. Keskeneräinen koti on lisännyt väsymystä. Kaikelle tavaralle ei ole omia paikkoja, josta ne on helppo ottaa esille ja palauttaa paikalleen. Viikolla pihahommiin ei jää aikaa arjen pyörittämisen jälkeen. Lapsistakin täytyy jonkun huolehtia. Illat ovat lyhyitä ja lasten mentyä nukkumaan olen usein liian väsynyt.

3. Tulen hyvälle mielelle siististä kodista. Alkuviikon jaksan katsella sotkuakin, mutta loppuviikosta on aina pakko tehdä jotain. Siistille pöydälle on mukavampi sytyttää kynttilä ja tuoda kukkia.

4. Elämä on tällä hetkellä liian kiireistä. Pitäisi olla enemmän aikaa perheelle, harrastuksille ja ystäville. Niille kaikista tärkeimmille. Haluaisin aloittaa liikuntaharrastuksen liian pitkän tauon jälkeen.

4. On helpottavaa kuulla, että lapset viihtyvät hoitopaikassaan. Jos eivät viihtyisi, minun olisi paha olla.

5. On ollut mahtavaa ihailla syksyn ajan maisemia työmatkalla. Auringonnousuja, sumuisia maisemia, utuisia peltoja. Harmi ettei kuvaaminen onnistu autolla ajaessa. Lokakuu on todella kaunis kuukausi. Marraskuu on karu, kunnes tulee ensipakkaset ja lumi. Valokuvaaminen on jäänyt harmillisen vähälle muuton jälkeen.

6. Ensipakkaset jännittävät minua vähän. Liukas keli, mutkainen tie ja kiire eivät sovi yhteen. En ole ajanut talvikeleillä yli kymmeneen vuoteen. Täytyy herätä aamuisin aikaisemmin, että voi ajella rauhassa. Iltaisin pitäisi mennä aiemmin nukkumaan. Odotan kuitenkin innolla ensipakkasia, silloin pitäisi olla kamera matkassa.

7. Talo on nyt hiljainen kun muut nukkuvat. Rakastan näitä hiljaisia ja rauhallisia hetkiä. Olen iltaihminen, olen aina ollut.

8. Olen syönyt tänä syksynä järkyttävän paljon suklaata. Minulla on nykyään aina avattu suklaalevy laatikossa. Parasta on tumma suklaa ja sen kanssa juon mieluiten vihreää teetä. Makeasta luopuminen tekisi minulle tiukkaa, mutta se voisi tehdä kyllä hyvää.

9. Jätin lihan pois ruokavaliostani eettisistä ja ekologisista syistä melkein kymmenen vuotta sitten. Loppusysäksen päätökselle sain ympäristöopinnoista. Muu perhe syö kaikkea, enkä itsekään ole ihan ehdoton asian suhteen. Mieluiten jätän kuitenkin lihat syömättä.

10. Olen välillä miettinyt tätä bloggaamista. Että jatkaako vai ei. Kun aikaakin on niin vähän. Mutta on tämä vaan mahtava henkireikä kaiken muun keskellä. Niin kauan jatkan, kun hyvältä tuntuu. Jos alkaa tökkiä, on aika lopettaa.

Nyt tunnustan, että pitäisi olla jo nukkumassa!

Heipat ja voimia alkuviikkoon!

Pitkät aamut

2011-10-16T11:07:00.001+03:00

Kaksi yötä putkeen 11 tuntia unta. Univelkaa ja lokakuu. Illat ovat jääneet tosi lyhyiksi.

Tänä viikonloppuna olen nauttinut pitkistä aamuista, rauhallisista aamupaloista ja kynttilänvalosta.

Arkiaamuisin aamupalalle jää ihan liian vähän aikaa.

Viikolla lasten pukemiset, aamupesut ja -kuljetukset vievät aikaa ja aikaisemmin ei jaksa nousta.

Kodin ainoat verhot roikkuvat ylipitkinä.

Mutta se ei häiritse, saavat ollakin.

Uusi kirja innoitti Hipsukkaa piirtämään eläimiä.

Työasiat jo vähän painavat mieltä ja valitettavasti joudun uhraamaan niille osan sunnuntaista. Koitan ottaa kuitenkin tämän päivän rennosti, pihahommatkin saavat nyt odottaa.

Läjä piirrustuksia ja haiseva kaappi

2011-10-12T19:27:00.000+03:00

Piirroksia kertyy ja kertyy isot kasat.

Päätinpä kuvata parhaita tekeleitä siltä varalta, että osa katoaa matkan varrella. Aika hauskan kollaasinkin (sakset + liimaa) näistä voisi saada aikaiseksi.

Tuntuu että en ehdi minnekään kaupoille ikinä. Eilen yritettiin hankkia lisää verhotankoja ja pidikkeitä, mutta huonolla menestyksellä. Arkisin ei ehdi, liian pitkä matka kaupoille ja viikonloppuisin on aina jotain muuta (kuten pihan raivaamista). Tuntuu kolkolta ilman verhoja ja tauluja.

Mutta onneksi on lasten päiväkodin lähellä oleva kirpputori, siellä piipahdan kerran viikossa.

Aluksi se tuntui huonolta kirpparilta, mutta nyt olen tehnyt vaikka mitä löytöjä. Mitä useammin poikkeaa, sitä varmemmin löytää.

Kodin uusin kauhistus/kaunistus on vanha kaappi. Sen piti olla hajuton, mutta eipäs olekaan. Sisällä oleva maali haisee pahalle. Etikalla ja maalilla yritän korjata asian. Paikkaa tälle ei tietenkään ole ja olohuoneesta tuli entistä ahtaampi, mutta onpahan sitten valmiina kun lisätilaa aikanaan saadaan. Maalauksen jälkeen (toivottavasti) saan sullottua sinne kaikki lattioilla pyörivät lankanyssykät ja pussukat. Parasta kaapissa on vanha peili, joka vääristää hassusti.

Nyt nautin takan lämmöstä viluisen päivän jälkeen.

Vaikuttaisi siltä, että en pärjää enää lainkaan ilman villasukkia ja -paitaa.

Niitä pitäisi saada ehdottomasti lisää.

Ja minä kun ajattelin että voisin käyttää hametta enemmän.

En taida tareta, ainakaan ilman villahousuja :o

me&i

2011-10-10T20:06:00.000+03:00

Saimme tilaisuuden tutustua ilmaiseksi yhteen vapaavalintaiseen me&i vaatteeseen.

Ehtona oli, että kerron mielipiteeni siitä blogissani.

Tilasin 113 cm pitkälle tytölle puffy pants veluuripöksyt kokoa 110/116 cm.

me&i oli meille jo tuttu, muutamia saman merkin vaatteita löytyi lasten vaatekaapista jo ennestään. Yksi niistä on kuvan sydänpaita, joita tilasin aikanaan vahingossa kahdessa eri koossa. Nyt on siskoksilla samanlaiset. Tykätty on ja hyvin on kestänyt siskolta toiselle.

Tällä kertaa oli housujen tarvetta, joten sellaiset tilattiin. Hirmu kiva malli, kapeat lahkeet, sopii hyvin myös tunikoiden kanssa. Vyötärö on tarpeeksi korkea, peppu ei vilku vaikka vähän jumppaisikin. Meillä ennestään samaista mallia froteisena, kahdessa eri koossa. Kokokin on passeli, lahkeet asettuvat mukavasti, mutta silti kasvunvaraa on useita senttejä.

Veluuri ei ole enää materiaalina mikään suursuosikkini, koska ilman kuivausrumpua se tahtoo ''lyttääntyä'' käytössä. Etenkin kun vaatetta pestään usein. Uutena ovat kuitenkin aivan ihanan pehmeät ja kahden lapsen käytössä säilyvätkin aika hyvänä. Toki kestävät useammallakin lapsella, mutta ulkonäkö ei (tietenkään) ole enää yhtä siisti.

Hyvä juttu on, että vaatteet ovat öko-tex merkittyjä ja vauvanvaatemallisto luomupuuvillaa.

Olisi kiva kuulla millaisia kokemuksia sinulla on kyseisen merkin vaatteista?

Meillä vanhempi neiti pukee mieluummin

mekon tai hameen

ja sukkikset/leggarit kuin housuja.

Tämä housumalli on ollut kuitenkin

ihan mieleinen käytössä.

Kiitos tunnustuksista

2011-10-10T00:16:00.000+03:00

Iso kiitos tunnustuksista Mirva, Satsuma ja Perhonen korvanlehdellä !

Viikonloppu meni taas ihan liian nopeasti. Viime viikonloppu meni täysin pihahommissa, kuten tämäkin viikonloppu. Epätoivoiselta tuntunut rikkaruohoviidakko on nyt taltutettu jyrsijän ja pitkällisen haravoinnin tuloksena. Aikamoinen kasa juuria ja kökkäleitä on kärrätty kasaan odottelemaan noutoa. Istutuksia ei ehditty tänä syksynä, mutta nurmikon siemenet ajateltiin kylvää ennen pakkasia. Ovat sitten valmiina keväällä kasvamaan. Ensin pitäisi kuitenkin tilata multaa ja levittää se ympäri pihaa. Ensi viikonlopunkin ohjelma taitaa siis olla lyöty lukkooon...

Sadetta lupasivat, mutta siitä huolimatta

kivaa viikonalkua!

Kuulumisia

2011-09-30T23:36:00.002+03:00

Perjantai. En ollut tänään väsynyt.

Ensimmäinen perjantai töiden aloittamisen jälkeen, kun minulla oli vielä virtaa kotiin päästessä.

Työ ei tunnu enää niin raskaalta kuin alussa. Ja niin hassulta kuin se tuntuukin, tavallaan pidän työstäni. Joka aamu olen mennyt töihin hyvällä mielellä. Se ottaa paljon, mutta myös antaa. Silti tiedän että tämä ei ole ihan se minun juttu.

Nappasin taas töitä kotiin mukaan. Ne odottelevat laukussa sunnuntai-iltaa. Sitä ennen en suo niille ajatustakaan. Nyt on VIIKONLOPPU. Taas se vaan tuli, viikot kuluvat niin nopeaan, että joulukin tuntuu olevan jo kohta lähellä.

Mahtavaa kun voi syödä omppuja kuorineen. Kulhollinen hupenee ihan huomaamatta,

lapsetkin napostelevat mielellään.

Ikisuosikkini pallot ja pilkut ovat hypänneet jo Hipsukan piirrustuksiinkin. Pidän hurjasti hänen töistään. Oikein odotan, että pääsen niitä kehystelemään ja ripustamaan seinille. Mytylle on vasta aukenemassa piirrustuksen salat. Lapset ovat mahtavia taiteilijoita! Meidän seinillä ei ole vielä mitään. Eikä tulekaan ennen kuin kaikki on valmista. Taulujen vuoro tulee vasta viimeisenä.

Viimeisessä kuvassa on Hello Kitty.

''Äiti, mikä päivä huomenna päiväkodissa on?''

''Huomenna on vapaapäivä''

''Höh!''

''Olisitko halunnut huomenna päiväkotiin?''

''No, joo...''

*lelupäivä * koulupäivä * jumppapäivä * askartelupäivä * elokuvapäivä *lauantai *sunnuntai *

Me yritetään raivata huomenna pihaa. Tuntuu kyllä aika hullulta urakalta, huh! Onneksi säät suosii.

Kiitos tunnustuksista, palailen niihin vielä!

VIIKONLOPPUA,

nautitaan säästä!

On se vaan niin IHANAA

2011-09-17T08:56:00.001+03:00

Kun on

V*I*I*K*O*N*L*O*P*P*U !

Pinoja, kasoja, myttyjä, suttuja

2011-09-12T15:05:00.000+03:00

Flunssa iski ja vei lopulta äänen. Sain sairaslomaa ja parin päivän vapaa töistä on tehnyt hyvää kaikin puolin. Olen ollut ajattelematta töitä ja puuhastellut vähän. Tuntuu että jaksaa taas.

Meillä on kasoja nurkissa, pinoja pöydillä, lattialla lojuu jos jonkinmoista tavaraa, aikuisten ja lasten. Pöydän - ja sänkyjen aluset on tungettu täyteen tavaraa ja laatikoita. Kun kaikelle ei ole oikein omaa paikkaa, niin tavarat vaan kertyvät sinne ja tänne. Olohuone on sama kuin lastenhuone. Olohuoneenpöytä on = piirrustuspöytä. Tussit, liidut ja kynät löytyvät varmemmin lattioilta ja pöydiltä kuin laatikosta, jonne niitä kiltisti kiikutan monta kertaa viikonlopun aikana.

Tärkeintä kuitenkin, että saavat leikkiä, syntyy hienoja piirrustuksia ja suttuja. Siivoavat jälkiäänkin jopa joskus!

Pari emalimukia tarttui kirpparilta mukaan. Lähikirppis on jännä paikka. Yleensä siellä ei ole mitään kivaa tavaraa, mutta hyviä lastenvaatteita olen löytänyt joka kerta. Lähipaikkakunnan kirppareita en ole vielä ehtinyt koluta. Teen sen kyllä joku viikonloppu.

Viikonloppuna tein yksin pienen autoreissun maaseudun rauhassa. Kävin osto- ja myyntiliikkeeessä keskellä ei mitään, siellä oli vaikka mitä. MUTTA hinnat olivat kovat, vaikka paikka syrjässä olikin. Ihan tyhjin käsin en malttanut kuitenkaan lähteä, löysin vihdoinkin etsimäni vanhan naulakon vessaan. Se vaatii vielä tosin pientä fiksausta. Toinen naulakko pitäisi vielä löytää kylpyhuoneeseen.

Kynttilöitä tekisi mieli poltella, mutta ensin pitäisi tehdä yksi pikku juttu...

nimittäin löytää ne kynttilät jostain noista laatikoista. Veikkaan että ne ovat pinossa perimmäisenä ja alimpana...

Pikkuinen pulma on siis meidän eteinen, joka on nyt varastotila ja ahdas sellainen. Väliaikainen vaaterekki ja kenkätelineet eivät oikein pelitä kunnolla. Suunnitteilla on säilytystila rappujen alle, mutta sitä saamme vielä odottaa kaaaauan, joten jonkinlainen parempi vaateratkaisu pitäisi keksiä. Olen katsastellut vanhoja vaatekaapeja, mutta tila on vain 140 cm leveä. Ovetkin saattaisivat olla hankalat aika ahtaassa eteisessä. Kengillekin pitäisi jäädä tilaa. Avonaulakkoa myös mietin, mutta luultavasti se ei tulisi olemaan meillä koskaan siistin näköinen. Tällä hetkellä tilanne on se, että sisääntulija kompastuu kenkiin jotka lojuvat heti oven edessä...

Kiitos vielä kovasti viesteistä, olettepa ihania että jaksatte kommentoida, vaikka näin harvoin postailenkin ;)

Sairaslomapäivä tai ei, niin työt kutsuvat silti,

HEIPPA!

Väsymys

2011-08-30T00:05:00.001+03:00

Kesä on melkeinpä pakattuna laatikkoon ja villasukat jo kovassa käytössä.

Talvikamppeetkin lapsille jo melkein odottamassa.

Elokuun loppu on ollut rankka.

Työ vie kaikki voimat ja on ihan liikaa ajatuksissa vapaa-ajallakin.

Tätä vähän pelkäsinkin.

Tuleva pimeys ei paljon lohduta.

Päivä kerrallaan tässä on mentävä, muuten ei jaksa.

Lapsilla alkaa olla ahdasta sängyssään, mutta yläkerta on vielä NIIN kesken.

Joutuvat vielä nukkumaan vierekkäin jonkin aikaa.

Onni sentään että ollaan päivät pois kotoa, pois täältä keskeneräisyyden keskeltä.

Talon maalaus eteni onneksi hurjasti viikonloppuna,

mutta vielä tarvitaan niitä aurinkoisia päiviä että saadaan valmista.

HoO antoi minulle jo aikaa sitten tunnustuksen, kaunis kiitos siitä.

Hijaiselo blogissa jatkuu jonkin aikaa,

aika ja energia ei riitä nyt mihinkään muuhun kuin arjen pyörittämiseen.

Toivotaan että jossain vaiheessa helpottaa.

Kivaa syksyä sinulle blogini lukija!

Voihan valkoinen

2011-08-09T10:31:00.001+03:00

Kovin on meillä nyt valkoista, liiankin minun makuun.

Etenkin nyt kun syksy lähestyy,

tuntuu että väriä kaipaa ehdottomasti lisää.

Valkoinen liina lähti heti ensimmäiseksi ja kohta vaihdan kyllä uusia mattojakin.

Olohuoneesta kyllä uupuu vielä sopiva iso matto.

Tekstiileillä saa paljon aikaiseksi, mutta tulevaisuudessa tulee varmaan joitakin seinien värimuutoksiakin. Sokkona kun oli niin vaikea värejä valita, kun talo oli vasta paperilla.

Olen hidas näissä jutuissa, kunhan rauhassa katsellaan.

Valaisimissakin on edelleen miettimistä.

Pari viikkoa sitten sain keittiön verhotangot asennettua ja ainoat tankoihin sopivat verhot pääsivät toistaiseksi ikkunaan. Toivat vähän kodikkuutta lisää. Jossain vaiheessa ikkunoihin tulee luultavasti laskosverhot ja korkea alakappa peittämään vähän näkyvyyttä. Nyt tuntuu että verhot saavat kuitenkin odottaa, on niin paljon muuta. Kun ne työtkin alkaa kohta! Verhotangot ovat muuten mieleiset, mutta ovat liian lähellä seinää. Tietäisikö kukaan mistä saisi tällaiseen ohueen tankoon pidikkeitä, jotka tulisivat vähän kauemmas seinästä? Harmillista olisi lähteä uusia tankojakaan ostamaan.

Sohva näyttää kuvassa taas ihan hyvältä sellaisenaan,

mutta on pöydän kanssa ihan eri paria kun liina on poissa. Höh!

Jahkaan tuota asiaa varmaan vielä ensi vuonnakin.

Olen yrittänyt katsastella toisia vanhoja nukenvaunuja, yksistä kun tahtoo tulla välillä riitaa.

Pienet puiset eivät enää tahdo riittää pienemmälle.

Yhdet aivan ihanat vanhat vaaleansiniset menivät sivu suun. Vähän harmitti.

Muistatko sutipuun, se on vielä hengissä!

Sinnitteli melkein vuoden kaupan pikkuruisessa ruukussa ja välillä ihan ilman vettäkin.

Nyt poloisella on vähän paremmat oltavat ;)

Ja nyt kyllä harmittaa,

toisten blogien aukeutuminen kestää hirmu kauan

enkä tahdo päästä kommentoimaan.

Joku tässä koneessa nyt tökkii.

Niin kivoja juttuja teillä muilla siellä.

Pengottiin lasten kanssa syksyn vaatevarastoja

ja oli kuin joulu kun jemmalaatikosta löytyi kaikenlaista kivaa,

joiden olemassaoloa ei enää muistanutkaan.

Vaatteiden iso nimeämisurakka jatkuu edelleen...

Karkkivärejä

2011-08-06T22:19:00.002+03:00

Aikas kesäistä vielä meidän keittiössä ja vielähän se kesä onkin! Kirppistelyt ovat jääneet kesän aikana kovin vähäisiksi, mutta viime kierrroksella löytyi kivoja pikku juttuja.

Kun kirppispöydässä pisti silmiini Terhi Mickelsonin pupupurkki, niin suuntasin äkkiä sinne ja kaappasin matkaani neljällä eurolla.

Pilkkumukit, pikkumukit ja lasipurkit aikaisempia löytöjä.

Parit söpöset tekstiilitkin lähtivät mukaan hyvin edukkaasti, leipäkoriliina, kaksi tyynyliinaa ja yksi puolivalmis tyynynpäällinen. Tuo sininen olisi juuri hyvä nyt, mutta vetoketju vielä puuttuu.

Meidän isompi neiti toivoo usein pikkulettejä yöksi, että tulisi IIIHANAT rinsessakiharat.

Olen säilönyt äitini vinttiin jonkin verran löytöjäni. Siellä odottaa vielä aikas monta vanhaa lasipurkkia, kaksi pääsivät viime visiitillä mukaan.

Pilkkuverhot virittelin viime viikolla, vaikka ovatkin aika kesäiset. Kun kaapin avaa, niin paljastuvat aikamoiset nuppineulaviritelmät. Kaikki ompelutarvikkeet odottelevat vielä jossakin laatikossa rappujen alla.

Kesämatot saavat ilostuttaa vielä sen verran että pikkujalat eivät astele enää sisällä likavarpain. Uudet matot odottelevat jo rullalla, olen aika ihastunut niihin!

Alla olevat matot jäivät odottelemaan vielä äitini vintiin. Mummoni on kutonut ne äitini vanhoista vaatteista 70-luvulla. Aikas värikkäät ovat. Ajattelin kokeilla niitä meidän yläkertaan kunhan se valmistuu. Taulu on viiden euron löytö. Kuva on vähän irti kehyksistä, siksi sain sen niin edullisesti. Ostin sen oikeastaan kehysten takia, mutta ei tuo kuvakaan ruma ole.

Yritin päästä kommentoimaan teidän muidenkin blogeihin, mutta nyt meidän netti pätkii pahemman kerran. Tässäkin postauksessa meni ihan liian kauan.

Ulkona on täällä vähän harmaata ja sateista, mutta mielettömän lämmin. Ja vitsi mitkä tuoksut kun kävin Pullan kanssa iltalenkillä.

Kivaa sunnuntaita kaikille!

Haikein mielin

2011-08-04T23:37:00.003+03:00

Tässäkö se nyt sitten oli. 4,5 vuotta lasten kanssa kotona, yksi hujaus vain. Niin ihanat ja tärkeät vuodet takana, kiitollisena niistä. Elämä jatkuu, tosin aika erilaisena kuin ennen.

Työasiatkin järjestyivät eilen, enää ei tarvitse siitä huolta kantaa. Mutta mahanpohjassa nipistelee, työ ei ole sitä mitä olen etsinyt, se tuo mukanaan paljon uutta ja paljon oppimista. Jännittää! Pelkään että tulee rankka syksy. Koko perheelle. Mieskin aloittaa pian uudessa työpaikassa. Kaikki on niin uutta. Sanotaan: ''asioilla on tapana järjestyä.'' Niin näyttäisi nyt käyneen.

Lapset ovat totutelleet päiväkotiin, ensin jäivät itkun kanssa, tänään jo hymysuin. Minun pikkuruiset. Kun saisi olla kärpäsenä katossa seuraamassa, miten siellä pärjäävät. Hyvin kuulemma, kertovat.

Selkä ja jalat kipeänä. ''Maalari maalasi taloa, siniharmaata ja valkoista...'' Kamala urakka, varsinkin ne kaikki vuorilaudat ja pikkupiperrykset joiden kanssa täytyy olla tarkkana. Kun saisikin vain sutia menemään. Aurinkoa vielä kiitos!

Hipsukka halusi kuvata, äiti antoi luvan.
Aika painava kamera pieniin käsiin.

Valkoinen hame kesälemppari,
kirppislöytö viime kesältä.

PITÄISI oikeasti varata se aika kampaajalle.
Viime käynnistä yli vuosi!
Olen niin saamaton sen kanssa.
Nyt jäljellä melkeinpä enää oma väri ja omat hentoiset harmaat raidat :o
Ja saavat vielä ollakin.
Hyvää leikkausta kaipaisin kuitenkin,
kun ne työtkin jo alkavat kohta.

Kokelin muuten mahtavia luonnonmukaisia ja kotimaisia
OLE HYVÄ tuotteita. Ihanan tuoksuisia. SUOSITTELEN!
Miltäs kuulostaa esim. tyrni-hilla-appelsiini-shampoo?

Ja vielä lopuksi, iso kiitos minua tunnustuksella muistaneille: Peikkotyttö Hannalle,
satsumalle ja Marsalle. Oottepa ihania ;)

Tunnustukseen kuuluu kertoa kolme lempiasiaa;

1.Väri

En millään pysty valitsemaan yhtä, ne vaihtelevat. Mutta esim. vihreä ja sininen ovat olleet aina ja tyttöjen syntymän jälkeen tutustuin vaaleanpunaiseen ja ihastuin. Sitä ennen sitä ei ollut meillä missään. Luonnonvalkoinenkin on yksi suosikeista. Ruskea, harmaa. Eikä siinä vielä kaikki.

2.Ruoka

Perinteinen perunamuusi on yksi suosikeista.

3.Paikka jossa haluaisin käydä.

Ystävän kanssa haaveilimme Kööpehaminen paluulennolla reissusta Amsterdamiin.

Tällä kertaa ojennan tuo herkullisen leivoksen teille ihanat lukijat !

Kesäiltana

2011-07-30T18:02:00.000+03:00

Nyt ei enempää mökkikuvia, lupaan.

Sadetta, ukkosta ja aurinkoa

2011-07-29T18:54:00.000+03:00

Kesken saunomisen ja uimisen mökillä saatiin rankkasadetta ja ukkosta. Pulla meni pakoon terassin pöydän alle ja meitäkin vähän jänskätti.

24 h mökillä

2011-07-29T00:37:00.001+03:00

Me käytiin taas siellä samalla mökillä kuin viime kesänäkin. Ensin ei pitänyt, mutta helteellä, mikä onkaan parempi paikka kuin järven rannalla. Oli tosi ihanaa, lapset olisivat jääneet mielellään vielä pidemmäksikin aikaa. Pulla nautti täysin siemauksin, painui melkein suoraan autosta järveen kahlailemaan. Keikkui laiturin nokassa kun joku meni uimaan. Välillä pelkäsin että tippuu järveen tarkkaillessaan vesikirppuja sun muita. Raukka kun ei oikein pysy pinnalla.

Siellä mökillä oli kaunein näkemäni sivustavedettävä.

Kukkatunika narulla on Iinun tekemä,

me voitettiin se arvonnassa (muistaakseni) viime syksynä.

Se on ihana, ja juuri passeli nyt.

Heppajuttuja

2011-07-26T23:39:00.000+03:00

Poikettiin mökkireissulla katsomassa heppoja. Komiat oli hampaat ja kaikki ;) Lapset pysyttelivät turvallisen välimatkan päässä, minä tein vähän lähempää tuttavuutta. Pulla pelkäsi niin, että ei osannut kuin haukkua räksyttää minkä kerkesi. Niin sympaattisia ja kauniita olivat, jännä seurata kuinka käyttäytyivät laumassa. Kamera ja paitanikin saivat vähän ylleen kuravettä hevosen turvasta.

Kyllä vaan maalaismaisemissa silmä lepää, tykkään! Maalaistalo olikin vanhempi kuin olin tiennytkään. Kuulemma ihan 1900-luvun alkupuolelta. Hirsitalo. Mineriittiverhoilu ja 60-luvulla tehty remontti vähän hämäävät.

Siru hepasta tuli minun kaveri, kovin oli kiinnostunut kamerasta ja seurasi aidan takana. Siinä rapsutellessa mietin, kuinka hyvän ystävän hevosesta voisikaan saada.

Yksi heinäkuun päivä

2011-07-26T00:10:00.002+03:00

Me ollaan menty ja tultu ja oltu. Loma mummulassa alkaa olla lopuillaan. Hyvin ovat pysyneet kaikki kotiasiat poissa huolesta. Tuntuu että olen tosissaan ollut lomalla. Arkiset asiat hiipivät kuitenkin vähitellen väkisinkin mieleen. Lapset aloittavat päiväkodin viikon päästä.

Huh heijaa

2011-07-21T22:57:00.000+03:00

Kylläpä on jalat aivan poikki. Oli kyllä niin kiva päivä tänään. Pääsin kiertelemään ystävän kanssa kirppareita ja kauppoja. Liikeellä aamusta iltaan, välissä hyvää salaattia ja suklaakakkua. Ai jai. Sadekaan ei haitannut menoa lainkaan. Tehtiin kivoja pikku löytöjä ja yksi aivan erityinen juttu myös.

Kiitos seurasta, oli tosi mukavaa :)

Lomalla

2011-07-18T00:57:00.002+03:00

Me tultiin lomailemaan mummun luokse. Mies joutui parin viikon työreissulle ja kotona ''työmaalla' hommat odottelee tekijäänsä. Hiukkasen hirvittää kuinka ehditään kaikki saada valmiiksi syksyn aikana. Ulkomaalausta ei ehdittykään vielä aloittaa, joten se heti ensimmäisenä elokuussa. Värikin vähän vielä kysymysmerkki. Järkyttävän vaikea väri tuo sininen. Värikartan värit ovat aivan jotain muuta ulkona kuin sisällä. Täytyy valita aika harmaa väri, jos haluaa ettei se näytä ulkona kirkkaan siniseltä. Viisi koepurkkia ostettu, kaksi niistä ehdolla. Kunpa näkisi värin koko seinässä ennen päätöstä. Oikeastaan en haluaisi edes sinistä, meilläpäin on ihan liikaa sinisiä ja siniharmaita taloja. Tylsää. Aikaisemmin se olisi ollut ehdoton suosikkini, mutta nyt tuntuu että joku lämpimämpi väri olisi parempi.

Turkoosi nojatuoli häiritsi taas silmää ja sai (vähän liian pienen) lakanan ylleen. Totesin, että meillä on liian vähän aluslakanoita, mutta pussilakanoita senkin edestä.

Miten ihmeessä ihailen pelto-ohdakkeita tienpientareella, kun juuri toissapäivänä niitä raivopäisesti koitin saada kaivettua omalta pihalta pois? Pihamaata on nyt tasattu, seuraavaksi pitäisi kärrätä lisää multaa kottikärryllä ja tasoittaa lisää. Sitten piha vedetään jyrsimellä läpi. Päästäänköhän vielä sittenkään eroon noista kirotuista rikkaruohoista, kokemuksia? Sain tänään muuten kummitädiltni hyvän vinkin: kannattaa laittaa esim. kukkapenkkiin (tai miksei vaikka koko pihaan) maahan kunnon kerros sanomalehteä, sen päälle multaa ja sitten istutukset. Eivät kulemma rikkaruohot tule läpi! Kuulostaa loistavalta.

Siniset matot ja maalia

2011-07-10T21:21:00.002+03:00

Meidän mattotilanne on aika surkea. Vanhassa kodissa ei juurikaan isoja mattoja tarvittu. Pikku pätkillä pärjättiin aika kivasti ja matot olivat pääosin aika vaaleita jotta raikastivat kellertävää parkettia. Nyt tilanne on vähän muuttunut. Vaalea lattia tuntuu kaipaavan jotakin ryhdikkäämpää, tummempaa, (värikkäämpää?). Muutaman idea olohuoneen matosta on jo mielessä, mutta uusia mattoja katsastaessa mummon kutomat siniset räsyt pääsivät ensi kertaa olohuoneeseen. Aika kivat, vaikken tämän värisiä ehkä ihan ensimmäisenä tulisi hankkineeksi. Juuri näitä kunnon vanhoja ja kestäviä eri väreissä olisi toivelistalla, kirppareilla tuntuvat hyväkuntoiset olevan aika harvassa. Haaveena olisi kutoa mattoja ihan itse.

Punainen kehtokin pilkistelee kuvassa, kannoin sen yläkerrasta esille, jotta maalaus ei unohtuisi.

Meidän uusi olohuone on pienempi kuin vanhassa kodissa. Tila on vähän hankala, pitkulan mallinen, josta avokeittiö jatkuu pötkönä. Osa vanhoista kalusteista menee muualle ja siltikin voisi olla väljempää. Ehjää seinäpintaa on tosi vähän, vaihtelumahdollisuuksia ei ole. Sohva on oltava ikkunan edessä ja muut jutut sen ympärille. Kaapille on vain yksi paikka (ja kyllä, olen kokeillut muitakin järjestyksiä yksi yö, kun odottelin miestä työmatkalta kotiin ;)

Entinen tv- taso ei sovi takan viereen, jotenkin liian moderni tänne. Vanha puinen kaappi tai taso siihen tarkoitukseen olisi kiva löytää. Vaalea lattia tuo kyllä aivan mahtavasti valoa se pelastaa tosi paljon (vaikka ei olekaan mikään kiitollisin lapsi-ja koiraperheessä etenkään näin kesällä...). Puisena se olisi ihan täydellinen.

Keittiössä pitäisi tehdä vielä hienosäätöä. Tilan päätyseinä ammottaa vielä tyhjyyttään. Pari avohyllyä ja seinäkoukusto laitetaan ainakin. Saarekeseinämään tulee paneelia (sitten joskus kun kaikki muu on valmista). Valaisimet ovat keittiössä ja eteisessä vähän sitä sun tätä, mitään uutta ei ole vielä tänne hankittu.

Onpas meillä paljon sinistä! Ihan kuin huomamatta sitä on tänne ilmestynyt, mutta ihan kivasti se sopii näin kesällä. Huomenna marssin maalikauppaan hakemaan hakemaan vielä SINISTÄ maaliakin. Määräykset sanoo että talon on oltava sininen. Tummempaa vai vaaleampaa, sinisempää vai harmaampaa vai kenties vähän turkoosiin tai liilan vivahtavaa? Värit näyttävät talon seinässä niin erilaiselta kuin maalikartassa. Täytyy ostaa useampi kokeilupurkki ja sitten toivotaan hyviä maalauskelejä alkuviikolle!

H-E-I-N-Ä-K-U-U ja hellettä

2011-07-02T15:29:00.000+03:00

Voihan jepulis! Heinäkuuta jo pukkaa ja täällä hommat ihan alkuvaiheessa. Yläkerran kanssa olen menettänyt jo toivon siitä, että se valmistuisi ennen töiden alkua. Onneksi lapset viihtyvät ulkona ja sotkevat sisällä vähemmän. ''Voidaanko me mennä jo ulos?'' kuuluu korvan juuresta klo 7.50 ennen kuin olen saanut edes silmiä vielä auki. ''Joo, mutta tulkaa kohta sitten aamupuurolle.'' Ei paljon Pikku Kakkoset kiinnosta, kun on kiire naapurin kanssa leikkimään.

Pienin kulkee kengät väärissä jaloissa ja hoitelee nukkeaan. Isompi on hurjan innoissaan uusista kavereista, joille voi huudella heipat oman kodin rappusilta. Kädet mustana, naama pölysssä ja hiukset hiestä märkänä jaksavat lapset vain touhottaa. Mistä sitä saisi tuota lapsienergiaa. Tuntuu että helle vie viimeisetkin voimat ja tekemistä riittäisi vaikka kuinka. Kesä on ihana, mutta helteestä en välitä kyllä yhtään! (Tai no joo, tuntuu se aika kivalta sitten illalla, kun voi pulahtaa järveen uimaan eikä tarvitse hytistä kylmissään sen jälkeen...)

Tänään vielä luvassa pihan siivoamista ja jätepuiden pilkkomista. Maanantaina tulee pihalle kaivuri ja vie viidakon mennessään. Ensi viikolla tiedossa siis pihatöitä. Kottikärryt ja lapiot ovat valmiina, hikistä hommaa näillä keleillä. TODELLA ISO kuusikin tullaan kaatamaan, pois autokatoksen tieltä. Harmittaa ettei sitä voida säilyttää, puita on talon ympärillä muutenkin niin vähän.

Nyt lähden kasaamaan roskia peräkärryyn, se on heipati hei!

Juhannusviikolla

2011-06-21T13:01:00.000+03:00

Tuntuu niin uskomattomalta että kohta on taas juhannus. Tiesin että kesä menee nopeasti, varsinkin nyt muuton jälkeen. Mutta silti toivoisin että aika kuluisi hitaammin. Pian on enää kuukausi siihen kun lapsilla alkaa päiväkoti. Onneksi hoitopaikka vaikutti oikein kivalta.

Tuttu sohva nököttää taas ruokapöydän ääressä. Mies haluaisi päästä siitä eroon. Onhan se vähän epäkäytännöllinen ja hankala, mutta silti niin kodikas ja mukava että vielä en suostu luopumaan. Ja sitä paitsi siinä on yksi mukava lököttelypaikka lisää, nyt kun se on vielä samassa tilassa olohuoneen kanssa. Luulin jo päättäneeni, että vahaan sen tummemmaksi, mutta entä jos sittenkin vaalean harmaa vaikka? En osaa päättää. Millä sinä maalaisit?

Lähimetsässä kasvaa paljon mustikanvarpuja, voi kun tulisi oikein paljon marjoja, nyt olisi lyhyt matka käydä poimimassa niitä! Pitäisi käydä vähän kauempanakin tutkimassa olisiko puolukanvarpujakin jossain lähellä. Odotan että saataisi pakkaseen paljon mustikoita, vadelmia, mansikoita, puolukoita ja viinimarjojakin.

Äiti kävi kylässä ja toi tuliaisiksi kukkia omasta pihasta. Vielä sinnittelevät päivänkakkarat (ei taida olla ihan oikea nimi?) ja särkyneet sydämet. Molempia haluaisin omaankin pihaan. Pitäisi vähitellen tehdä listaa mitä kaikkea pihaan laitetaan. Pihasuunnitelmaa. Joku hyvä opas tätä varten olisi kyllä enemmän kuin tarpeen. Vinkkejä?

Pikku pampulat ova kotiutuneet kivasti, hipsivät äsken käsi kädessä naapurin pihaan leikkimään. Myttyä yritin päiväunille, mutta tällä kertaa ei onnistunut. Niin kovasti pieni haluaa isompien leikkeihin mukaan. Tuntuu hyvältä, että lapset uskaltaa päästää yksin omalle (ja naapurin pihalle).

Pian suunnataan taas auto kohti mummilaa ja perinteistä juhannuksenviettopaikkaa. Toivotaan että vältytään pahoilta ruuhkilta ;)

Näin etukäteen jo toivottelenkin kivaa juhannusta kaikille maalla ja kaupungissa!

Uudessa kodissa

2011-06-12T23:31:00.004+03:00

Täällä sitä ollaan ja ihmetellään. Minne ollaan oikein päädytty. Kaaoksen keskelle ainakin.

Teimme päätöksen uudesta kodista hyvin nopeasti, koska oli pakko. Kauan oli jo katseltu, mutta sopivaa ei tuntunut löytyvän. ''Pakko'' oli löytää isompi koti, koska vanha ei ollut enää lasten kanssa toimiva. Ja ahdastakin jo oli, todella. Asuinseutuakin haluttiin vaihtaa.

No, muutos entiseen on ainakin huomattava. Enää ei käydä asioilla kävellen muuta kuin kyläkaupassa. Alue vaikuttaa ihan mukavalta ja metsä ja järvikin on lähellä. Uusi kotikin on kiva, vaikkakin vielä vähän keskeneräinen. Asustamme nyt vain alakerrassa ja nukumme kaikki samassa huoneessa. Suuri osa tavaroista on purkamatta yläkerrassa. Yläkerrassa, joka pitäisi saada asuttavaksi kesän aikana. Ei mikään älyttömän vaikea homma ilmeisesti, mutta kokemattomille ihan tarpeeksi siinäkin. Ei ole vielä autokatosta, eikä varastoa jonne tavaroita voisi kantaa siksi aikaa. Piha on järkyttävä näky. Ei terassia tai mitään muutakaan. Vain rikkaruohoja ja naapurit tosi lähellä. Ihan liian lähellä. (LISÄYS: Naapureissa ei mitään vikaa, ovat tosi kivoja kaikki. ONNEKSI. Mutta tontti on vaan niin järkyttävän pieni). Olihan se tiedossa ja ajateltiin että katsotaan miten viihdytään. Muutetaan sitten parin vuoden päästä pois jos oikein ahdistaa. Toivottavasti ei ahdista ;) Lapsille on ainakin kavereita jos ei muuta. Lasten takia me tänne oikeastaan päädyimmekin. Saapi nähdä kuinka käy.

Sotkun keskellä nyt elellään koko kesä, tällä viikolla meidän olohuoneessa näytti kuten yläkuvassa. Muurari kävi muuraamassa takan, ja me kannoimme tiilet sisään. Melkein neljä kokonaista päivää homma kesti. Lopputulos on mieleinen. Ei vedä vertoja vanhoille ja patinoituneille, mutta ihan kaunis siitä tuli kuitenkin. Toivottavasti pitää taloa sitten lämpimänä syksyllä ja talvella.

Lempihuoneeni on alakerran makuuhuone, joka on nyt ahdettu täyteen tavaraa ja kalusteita. Siitä tulee myöhemmin työhuone/ vierashuone/lasten leikkihuone. Vihdoinkin saan ompelukoneet esille ja kaikki tarvikkeet yhteen ja samaan paikkaan. Sitä odotan todella! Pirpanat joutuvat nukkumaan vielä kesän siskonpedissä. Sitten saavat omat sängyt yhteisessä huoneessa. Hipsukka varsinkin on sitä jo kovasti odottanut. Mutta yksin ei tahdo nukkua kuulemma kuitenkaan.

Ensimmäistä kertaa elämässä meillä on kodinhoitohuone. Aika luksusta edelliseen vessan pesunurkkaukseen verrattuna. Mutta ahdasta on vielä kunnes yläkerta valmistuu.

Kovin on jäänyt nyt vähälle blogimaailma, vaikka välillä olen pikaisesti jotain käynytkin kurkkimassa. Jossain välissä yritän vähän paremmalla ajalla ihan kommenttien kanssa.

Valoisaa kesäkuuta!

Ihanat kirjat ja kesämekkonen

2011-05-22T16:52:00.003+03:00

Viime viikolla sain postissa odotetun kirjan SIKSAKKIA ja tykkään! Kivoja kaavoja lapsille ja kaikki kirjan vaatteet toteutettu vanhoista aikuisten vaatteista. Sitä vain harmittelen, että miksi kaikkien kirjojen kaavakoot loppuvat yleensä 120 senttisiin!

Huutiksesta kotiutui toinen ihastuttava kirja, Elsa Beskovin Vuosisatu. Täynnä kauniita kuvia ja kivoja tekstejä. Luulen että jotain niistä päätyy vielä kehyksiin.

Hain tänään Hipsukan kanssa kaupasta pahvilaatikoita, tänään olisi vielä projektina lastenhuoneen tavaroiden pakkaaminen. Yhteen huoneeseen on helppo kasata kaikki laatikot eivätkä ne pyöri kaikkien tiellä. Tytöt pääsevät pariksi yöksi äidin ja iskän kainaloon nukkumaan ja sitten matkustavat mummun luo pahimman muuttohässäkän ajaksi. Hirmuisesti olisi vielä hommaa ja tunnetusti lasten kanssa kaikki tapahtuu niin hitaasti.

Juhlamekkojen lomassa leikkasin vielä palat minun ensimmäiseen kolmen konstin mekkoon (Ottobre 3/2009). Tuntuu olevan suosittu kaava, enkä yhtään ihmettele. Nätti, simppeli, nopea toteuttaa ja varioimalla saa monen näköistä. Vähän tästäkin tuli reilu, mutta onneksi ihan käyttökelpoinen jo täksi kesäksi.

Minun vanha, kummisetäni tekemä nukenkehto odottelee vielä maalausta. Se saa vaahtokarkin väristä maalia ylleen. Muutamasta kohdasta sitä vähän jo kittailin, mutta maalata en taida ehtiä ennen muuttoa. Kyllä vain aika menee nopeaan, kohtahan on jo K-E-S-Ä-K-U-U.

Tämän postauksen myötä toivottelen

ihanata kesänalkua!

Palailen taas kunhan kiireet vähän helpottaa ;)

Helmat heiluu

2011-05-18T18:36:00.003+03:00

Kevään ja kesän juhliin sopivat mekkoset puuttuivat tyttösten kaapista.

Olin jo aikaa sitten päättänyt että en hanki mitään, muuten ne olisivat taas jääneet ompelematta.

Kaavaksi valikoitui JUJU kirjan linnanneitomekko.

Mukavan helppo ja nopea kaava.

Mytyn mekkoon lisäsin vuorin.

Helmaan laitoin molempiin 2,8 metriä pitkän palan, onneksi oli ohut kangas.

Kaava olisi kaunis ihan yksivärisenäkin, vaikka pellavasta toteutettuna kuten kirjassa.

Sellaista ei kuitenkaan minun kaapissani sattunut olemaan ja päädyimme

vaaleanpunaiseen ja vaaleansiniseen puuvillavoileeseen.

Vähän ihasteltiin Hipsukan kanssa muitakin, mutta erityisesti vaaleanpunainen tuntui olevan tytön mieleen.

Hipsukan mekko olisi voinut olla leveydestään kokoa pienempi, pitäisi muistaa että usein kaavat ovat isompia kuin kaupan vaatteet. Mutta meneepähän sitten vielä ensi vuonnakin. Mytynkin mekossa vielä reilusti tilaa, saattaapi sekin mennä vielä ensi keväänäkin.

Mytyn hameeseen minulla oli ohutta puuvillavoileeta alushameeksi, mutta Hipsukan mekon vuori tuotti päänvaivaa, koska sopivaa kevyttä kangasta ei oikein ollut varastossa. Pelastus oli vanha kirppikseltä löytynyt alushame joka sopii justiinsa. Mytyn helmaan löytyi varastoistani vanhasta lakanasta talteen napattua pitsiä. Laskosten sijaan rypytin helman, koska se sopi mielestäni paremmin tähän kankaaseen.

Mekkojen valmistumista seuraavana päivänä sain tietää että Hipsukan ryhmä esittää kerhon juhlassa peikkoja. Arvatkaapas suostuiko meidän rinsessa pukeutumaan peikoksi? C;

'' Minä olen prinsessa enkä mikään peikko!''

Niinpä.

Neiti lähti pienen taistelun jälkeen helmat hulmuten juhlaan.

Peikkoprinsessa siis.

Pääasia että kaikilla hyvä mieli ja juhla meni kivasti.

Täällä pitää kiirettä ja koko koti kaaoksessa.

Ensimmäiset laatikot pakattu, minun kankaita ja ompelutarvikkeita.

Niitä on aikas paljon, vähän hirvittää :o

Tästä se lähtee.

MUUTTORUMBA.

The winner

2011-05-18T15:29:00.004+03:00

Arvonta on nyt suoritettu!

Osallistujia oli yhteensä 98 ja arpoja 116 kpl.

Paljon kiitoksia kaikille osallistujille ;)

Tyttöset suorittivat arvonnan Pullan,

virallisen valvojan tarkan silmän alla.

Ja voittajaksi valikoitui tadaa

Miniam, laitatko yhteystietoja sähköpostiini, niin laitan ne eteenpäin Ramsignille :)

PS Ainakin yksi postaus vielä tulossa ennen muuttoa,

johon on enää reilu viikko :o

Arvonta - Giveaway

2011-05-08T21:22:00.004+03:00

Joskus blogini yksivuotissynttäreiden jälkeen lupailin jonkinlaista arvontaa, mutta niinhän se vain on jäänyt muiden juttujen jalkoihin. Mutta kun minulle tarjoutui tilaisuus arpoa lukijoideni kesken kaunis emalikyltti, niin ilman muutahan se arvonta on nyt järjestettävä!

Arvonnan voittaja saa siis valita itselleen laajasta valikoimasta

emaloidun numero- tai nimikyltin valitsemallaan numerolla tai nimellä. Lisää malleja voit käydä katsomassa tanskalaisen Ramsignin sivuilla.

Minut nämä kyltit hurmasivat jo aikoja sitten heti ensi näkemältä ja aionkin sellaiset hankkia uutta kotia koristamaan.

* Arvontaan voivat osallistua kaikki,

myös ulkomaiset lukijat.

* Voit osallistua jättämällä kommentin.

* Jos osallistut anonyymina, muistathan jättää nimimerkin.

* Jos haluat tuplata voittomahdollisuutesi,

niin linkitä arvonta omaan blogiisi käyttämällä yhtä ylläolevista kuvista.

Muista vielä mainita linkityksestä kommentissa,

niin muistan laskea kaikki lipukkeet mukaan arvontaan :)

* Arvonta-aika päättyy 16.5 ja suoritan arvonnan siitä seuraavana päivänä.

ONNEA ARVONTAAN!

Sunnuntaina 8.5

2011-05-08T00:27:00.002+03:00

Aurinkoa ja iloa äitienpäivään!

Vapun jälkeen

2011-05-04T00:53:00.004+03:00

Ilmapallot saavat ihastuttaa lapsia vielä hetken. Minua ihastuttavat kivat löydöt, joita tein kaupunki- ja kirppiskierroksella. Kirppisonnea oli todellakin mukana tällä kertaa, löysin paljon juuri sellaista, mitä olen etsinyt tai harkinnut ostavani (no joo, löytyi vähän muutakin ;).

Ensimmäiset valkovuokot poimittu lenkillä. Aina yhtä kauniita. Tehtiin tänään Hipsukan kanssa ihka ensimmmäinen yhteinen pyörälenkki. Ilman apupyöriä!

Meidän perheen haisuli, Pulla on nyt pesty ja puunattu. Puhdas kaveri. (Testasi heti uusia mattoja kun niitä lattialle levittelin)

Tehtiin pientä äitienpäiväaskartelua, valkoisia kukkia tuliaisiksi ja värikkäitä kukkia kortteihin.

Kenkälaatikoiden matka kaapin kätköistä makuuhuoneen hyllylle ja siitä parin viikon jälkeen yläkertaan. Jos vaikka sattuisi vahingossa päällystämään pari laatikkoa. Kauan niitä on säilöttykin!

Hipsukka piirtää ja piirtää, noita hassuja hahmoja. Saavat minut hymyilemään.

Kunnostusprojekti saatettu lähes loppuun. Ei se ollutkaan ihan toivoton tapaus.

Selma muisti minua tällä tunnustuksella. Kiitos hurjasti!

Hiljaisuus

2011-04-28T14:43:00.002+03:00

on vallannut kotimme.

Mies reissussa, pienet mummin luona,

kotona vain minä ja Pulla.

Ulkona odottaa kaappi.

Pesut on tehty, nyt vain hiomista ja maalaamista.

Ei hyvältä näytä, mutta katsotaan jos siitä jotain saapi.

Illalla ystäviä ja ruokaa.

Huomenna kirpputorien ja

kaiken maailman putiikkien kiertelyä.

Mikäs sen mukavampaa!

Odottelua

2011-04-21T02:00:00.003+03:00

Kovasti olisi kaikenlaista puuhaa uuteen kotiin ja muuttoon liittyen ja vähän ompeluprojektiakin mielessä. Tuntuu että lista on liian pitkä enkä osaa oikein aloittaa mistään. Niinpä siis päivät hujahtaa ilman suurempia aikaansaannoksia. Totean, että olen sitä tyyppiä joka tarvitsee työrauhan, yksinoloa että asiat lähtevät liikeelle. Ja sitä on vihdoin tiedossa pääsiäisen jälkeen, kun lapset jäävät mummin luo kyläilemään. Vähän maalausprojektia voisin yrittää ja tiedä jos jaksaisi kaivaa ompelukoneenkin vielä kerran esille ennen muuttoa. Se on jo varmaan paksun pölyn peitossa.

Mielessä pyörii jatkuvasti myös elokuinen töihinpaluu. Olisi niin helppoa kun olisi paikka mihin palata. Yritän työntää ajatuksen taka-alalle, nyt pitäisi nauttia kaikesta uudesta kivasta mitä edessä. Silti epävarmuus vaivaa mieltä.

Joka päivä yritän muistaa kuitenkin iloita noista pienistä, jotka kasvavat kokoa ajan hurjaa vauhtia.

Neljä ja puolivuotta kotona on ollut vain yksi hujaus tässä elämässä.

Muutaman uuden hankinnankin olen jo uutta kotia ajatellen tehnyt. Oikeasti tähän asuntoon ei saisi ostaa enää yhtään mitään, ahdasta jo muutenkin. Vanhat valaisimet olleet kuitenkin hakusessa jo pidempään ja kun sopivia sattui kohdalle niin tottahan ne oli hankittava. Yksi lipasto odottelee vielä noutoa, sitten lupaan että tähän kotiin ei kanneta enää yhtään mitään ennen muuttoa.

Ja vielä lopuksi:

Tyylisuuntauksen Jarna antoi minulle tämän tunnustuksen, kiitos ja kumarrus sinne ;)

''Toivon että saajablogit jakavat sen eteenpäin niille kenen blogeissa itse rentoutuvat.''

Kirjoitin tähän jo listaa blogeista, mutta siitä listasta olisi tullut liian pitkä. Joissakin vierailen useammin, mutta osassa piipahdan silloin tällöin. Kaikki omalla tavallaan kivoja ja rentouttavia paikkoja. Haluan tämän kuitenkin laittaa eteenpäin ja valitsin muutaman vähän uudemman tuttavuuden, joille voisin tämä ojentaa:

OMENAPUUN ALLA  Kodin sisustelua ja kirppistelyjä minun makuun ;)
  

SOL13  Ihastuttavia käsitöitä, täältä hankin tuon söpösen kanasen tuossa yläkuvassa.

Nyt toivotan teille

oikein ihanaa,

lämmintä ja

lämminhenkistä

P Ä Ä S I Ä I S T Ä !

Rennosti vaan

2011-04-03T23:12:00.004+03:00

Oli aivan mahtava uutinen kun kuultiin että meidän kodille oli löytynyt ostaja. Siivoukset ennen näyttöjä ja jatkuva järjestely, putsaus ja puunaus, NIIN rasittavaa ja aikaavievää. Kodin piti olla jatkuvasti ''esittelykunnossa'' jos joku olikin tulossa seuraava päivänä sitä katsomaan. Ja lasten kanssa se ei oikeasti ole mikään helppo juttu. Kun yhden paikan saa kuntoon, niin toisesta päästä pitää jo aloittaa uudelleen...

Kovin ovat aikaansaavia pikku leikkijöitä ainakin nuo meidän naperot.

Hermostuin peittoon nojatuolin päällä, se valui jatkuvasti lasten meuhatessa ja sitä sai jatkuvasti olla korjailemassa takaisin paikalleen. Valkoinen värikin kyllästytti. Olin unohtanut miten siron tuolin se kätkikään alleen. Nyt tuoli saa odotella tuollaisenaan kunnon irtopäällistä ja pääsyä kunnostettavaksi.

Tämä blogi saattaapi elellä nyt hetken hiljaiseloa,

mutta palailen sitten taas kun siltä tuntuu :o)

Rentoa viikkoa toivotellen!

t: Kirsikkainen ;)

Kaksi kuukautta sitten

2011-03-30T23:07:00.002+03:00

meillä näytti tältä.

Hirmu isoja päätöksiä ja huonosti nukuttuja öitä. Miehen toipumista leikkauksesta ja mahanpuruja vatsanpohjalla. Suunnittelua ja asioiden selvittelyä. Viikon miettimisaika ja nopea päätös.

NIIN, arvaattekin jo varmaan.

Me löydetiin meille uusi koti.

En saanut sitä unelmien vanhaa,

en edes puulattioita.

En päässyt takaisin kotiseudulleni,

jonne vieläkin kovasti kaipaan.

Ei perhettä, ystäviä tai tuttuja lähellä.

Mutta välillä on tehtävä kompromisseja,

sellaista se on.

Tämä tuli niin hyvään aikaan.

Ehditään vähän kotiutua uuteen paikkaan ennen suurta muutosta,

lasten hoitoon menoa ja äidin paluuta työelämään.

Se ei ole luultavasti ns. ''loppuelämän'' koti,

mutta sydämestäni toivon että viihdymme siellä.

Suuri muutos meille,

kyläkauppa ja paljon metsää lähellä.

Kyllä siitä vielä hyvä tulee, toivotaan niin.

Uusi koti

uusi paikkakunta ja

uudet haasteet vielä edessä

JÄNNÄÄ.

Reilun kuukauden päästä meillä pakkaillaan!

PS Haaveilu vanhasta vielä jatkukoon,

on ne vaan niin ihania ;)

PPS Katjuska ja -pm- muistivat minua tunnustuksella. Kiitos teille ihanat! <3

Talitintti maaliskuussa

2011-03-25T11:29:00.002+02:00

mietti näin mielessään...

Täällä on kuulkaas pyöritelty näitä juttuja niin mahettomasti, tapetteja nimittäin! Voi jestas miten vaikeita valintoja. Kun niitä on niin paaaljon ja kun ei oikein itsekään tiedä mitä haluaa. Toisaalta vaaleaa, toisaalta väriäkin.Valinnat on nyt kuitenkin tehty, suurella jännnityksellä odotan lopputulosta. Mitäs jo ne eivät olekaan hyvät, oi joi! Talitinttiin ihastuin ikihyviksi, mutta en ehkä seinälle. Tauluksi kenties?

Mies leipoi viime viikolla ensimmäistä kertaa näkkileipää. Katosivat hyvin nopeasti parempiin suihin. Ja olivatpa vielä kauniitakin kaiken lisäksi.

Niin paljon olisi kaikkea tehtävää ja hoidettavaa, että en saa aikaiseksi yhtäään mitään. Perjantaisiivous olisi kyllä paikallaan, jospa ne ajatuksetkin siitä selkiytyisivät.

Kivaa viikonloppua!

PS Kolmannessa kuvassa testailin vanhaa valaisinta, hyvin toimi!
Mutta mitäs tuolle varjostimelle sitten tekisikään,
ilman kangastakin voisi olla ihan kiva jos olisi nätti lamppu.
Ja katsokaas minkälaisen kankaan saksin siitä irti!

Astiakaapin siivousta

2011-03-22T14:21:00.003+02:00

Astiakaappia on siivottu ja tyhjennetty. Paljon lähti pois, mutta paljon myös jäi ja lisääkin tulee aina sillon tällön. Astiat ovat ihania ja kun osa on vähän eriparisiakin, niin ei pääse kyllästymään. Ajatella, grapponia kulhojakin (mieheni inhokkeja ;) löysin torilta yli viisi vuotta sitten 4 kpl 10 eurolla! Vanha puristelasi on todella kaunista, pikkuisen kermakon nappasin mukaani parilla eurolla lähikirpparilta.

Enpä olisi uskonut vielä pari vuotta sitten, että kelpuuttaisin kultareunaisia lautasia astiakaappiini ;) No joo, suurimmasta osasta kultaukset taitaavat olla jo aika lailla kuluneet. Uusin ihastukseni ovat Arabian vaaleanpunaiset pikkulautaset, nyt en millään muista sarjan nimeä, mutta ovat tosi suloisia ja yleensä myös valitettavasti aika hinnakkaita. Fidassa tuon sarjan pieni tarjoilulautanen maksoi 32,-. Ja juu, jäi
ostamatta :o

Kaapin hyllyllä on jemmassa myös äidin herkkukätkö, sieltä lapsilta salaa käyn nappailemassa välillä vähän snacksia, hih!

Jotain puuttuu

2011-03-20T22:57:00.001+02:00

No, syöttötuolihan se siitä on kadonnut.

Purin sen osiin pesua varten ja nyt näyttäisi siltä, että se ei ehkä palaa enää takaisin paikalleen.

Meidän pienin on jo niin iso että haluaa syödä oikealla tuolilla istuen.

Tunnen pientä haikeutta, meillä ei toden totta ole enää vauvaa.

Sikariaski muutaman euron tuliainen Kööpenhaminan antiikkiputiikista. Nappirasiaksi, neuloille...

Kangas kierrätyslöytö.

Lempilakanoissa

2011-03-17T11:44:00.001+02:00

Pulla oli tehnyt uuden aluevaltauksen minun lempilakanoihin. Yritin komentaa pois, mutta karvakassa vain käänsi kylkeään. En kait ollut tarpeeksi vakuuttava. Olkoon, eihän tuota ilmettä voi vastustaa.

2011-03-16T11:51:00.001+02:00

Japanin tilanne kauhistuttaa.

Mutta elämä jatkuu.

Meillä on asiat NIIN hyvin.

Yritän muistaa sen joka päivä.

Eilen saatu uutinen sai meidät tosi iloiseksi.

Yksi huoli vähemmän.

Pulkkailukausi jatkuu vielä hetken, täytyy ottaa siitä vielä ilo irti.

Musta Siemens oli se löytö, joka lähti kirpparilta mukaan ilman harkintaa.

Kerran jätin samanlaisen ostamatta ja se harmitti. Minkähän ikäinen tuo kaunokainen mahtaa olla?

Kangaspinot vain kasvavat. Toivon todella että ne jossain vaiheessa myös vähän pienenevät.

2011-03-12T10:45:00.001+02:00

Sukellus työelämään taas tältä erää ohi.

Ihan kivastihan tämä viikko meni, tämän jälkeen kotiarki tuntuu taas mukavalta.

Toisaalta jo odotan seuraavaa kertaa.

OIKEIN IHANAA JA AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!

Vaaleanpunainen tyyynynpäällinen vanha kirppislöytö,

joka löytyi kaapista jo unohtuneena.

Pikkulautasia keräilen kirpparilta kun kivoja tulee eteen.

Kaksi Indiskan mukia ovat odottaneet kaapissa käyttämättöminä.

Virheostos, ehdin jo miettiä mielessäni. Onneksi säilytin ne, nyt tykkään!

Päivän päätteeksi

2011-03-08T23:02:00.001+02:00

Kahden päivän kokeumuksella: tällä kertaa työnteko on aivan erilaista.

Ei se nytkään aina helppoa ole, mutta PALJON mukavampaa kuin viime kerralla.

Oikeastaan töissä olen päässyt nyt helpommalla kuin töiden jälkeen. Kotona kahden lapsen itkua, huutoa ja hampaiden kiristystä. Harmitusta kun äiti poissa ja pienen ihmisen tahtoa.

Mytty on muuttunut. TAHTOIKÄ.

Kerroin että lähdemme ulos puistoon.

''Ei en lähde!''

''Kyllä nyt lähdetään.''

Huutoa ja itkua, vaatteet jäivät pukematta.

Kerroin että lähden sitten Hipsukan kanssa.

Vein lapsen makuuhuoneeseen huutamaan.

Puimme Hipsukan kanssa ja kohta pieni tulee makuuhuoneesta hymyillen

''Nyt minä en ikke enää.''

Halit ja pusut.

Välillä ei voi kuin hymyillä.

Mutta onhan se raskastakin, kun jatkuvasti joku huutaa tai itkee.

Kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta, etenkin työpäivän jälkeen.

Kovaäänisiä nuo meidän lapset, eivät ainakaan vanhempiinsa tulleet :)

Mutta huomaan, että osaan ottaa kiukkukohtaukset jo rennommin kuin ensimmäisen kanssa.

Tiedän mistä on kyse.

Mutta silti kysyn:

''Koska se on ohi?''

Kuitenkaan en tahtoisi ajan kuluvan yhtään nopeammin.

Mytty ei anna nukkua öitä rauhassa, pyörii ja hyörii, välillä itkeekin unissaan.

Mutta silti mielelläni kömmin kahden pienen viereen.

Koska tiedän että aina ei ole niin,

nämä hetket kuluvat niin nopeaan.

Liljoja ja kulhoja

2011-03-06T23:39:00.000+02:00

Kööpenhaminassa pienen antiikkkiputiikin edessä oli houkuttelevasti esillä aletuotteita. Minä bongasin kastikekulhon ja valkoisen (luulasisen?) maljan yhteishintaan 10,-. Kastikemaljoja olisi ollut kaksi, mutta ystäväni päätti kuitenkin jättää sen odottamaan seuraavaa ostajaa, koska kassissa oli jo toinen samantyypinen malja ;) Erikoista kahvaa/korvaa ihmettelimme, mutta siitä huolimatta kulho lähti mukaani, kun oli niin suloiset kukatkin. Suunnittelimme heti istuttavamme sipuleita kulhoihin, kun saimme idean yhdestä kivasta liikkeestä.

Jotain vihreää tuntuu nyt kaipaavan pöydänkulmalle jatkuvasti. Helmililjatkin ilostuttavat vihreydellään vielä viikon ylimääräistä, kun nappaat kuolleet kukinnot pois.

Ruskea matto pääsi taas talvilevon jälkeen keittiön lattialle, eikä tunnu nyt yhtään liian tummalta kuten silloin syksyllä.